Pohjoisessa tuntemamme Glögi on kehittynyt saksalaisesta Glühweinista, eli hehkuviinistä, jota on Keski-Euroopassa nautittu jo 1600-luvulla. Maustetun viinin tarina kuitenkin tunnetaan jo antiikin ajalta. Antiikin Roomassa viinin makua parannettiin mausteilla, koska se ei säilynyt ruukussa hyvänä pitkään. Suomeen glögiperinne tuli vasta 1900-luvun alussa Ruotsin kautta, ja juuri joulujuomana se alkoi yleistyä vasta 1960-luvulla.
Perinteisesti glögi on viinipohjaista tai alkoholilla terästettyä. Tumman glögin pohjana on useimmiten herukka-, puolukka- tai karpalomehu tai valmis glögitiiviste, jota terästetään punaviinillä tai jollakin väkevämmällä alkoholilla, kuten rommilla tai brandyllä. Vaalean glögin pohjana taas on tyypillisesti omenamehu, jonka terästykseen sopii esimerkiksi valkoviini, mantelilikööri tai punssi.
Kuumista maustetuista mehuista ja valmiista glögitiivisteistä saa tietenkin myös ihania alkoholittomia juomia, jotka sopivat myös lapsille.
Tavallisimmat mausteet jotka tekevät viinistä tai mehusta glögin, ovat meille piparkakuistakin tutut neilikka, kaneli ja inkivääri, usein myös esimerkiksi kardemumma ja pomeranssinkuori. Muualla Pohjois-Euroopassa glögin maustamisessa suositaan myös sitrusviipaleita ja vaniljatankoa.
Lämmitetyn glögin joukkoon on lopuksi tapana sekoittaa rusinoita ja mantelilastuja, mutta jos perinteiset lisukkeet eivät maistu tai kaipaat vaihtelua, kokeile esimerkiksi appelsiininkuorta, omenanpaloja tai vaikkapa cocktailkirsikoita.
Tänä päivänä glögi on vakiinnuttanut asemansa joulujuomana. Valmiita glögijuomia ja tiivisteitä on myynnissä jo monenlaisia ja jokaiseen makuun maustettuja. Glögit saapuvat Food Market Herkun hyllyille loka-marraskuun vaihteen tienoilla.
Kuuman, makean ja mausteisen glögin seurana naposteltaviksi sopivat hyvin erilaiset pähkinät ja kuivatut hedelmät, paahdetut mantelit, mausteiset pikkuleivät ja paahtoleipä marmeladin kanssa. Myös ruokaisammat juustot ja suolaiset piirakat sopivat glögin kaveriksi.
